Pieni parodia kuoroharjoitusillasta
Bassostemmassa laulaminen Kauniaisten kamarikuorossa on etu. Se antaa meille miehille paikan harjoitustilan takarivissä, josta avautuu oiva näkymä tehdä havaintoja.
Kahta samanlaista harjoitusta ei ole, mutta sallikaa minun sekoittaa joukon tilannekuvia muutamasta valitusta harjoitusillasta. Lukija päättäköön edustavatko havainnot todellisia tilanteita.
Bassopositiosta voi havainnoida monia mielikuvituksellisiakin asioita harjoituksen aikana. Harjoitukset alkavat maanantai-iltana kello 18:00 ja kuorolaisten odotetaan silloin olevan "on stage". Kuitenkin vain osa innokkaimmista ja kauempaa tulevista laulajista on paikalla asettamassa tuoleja. Kaksi tukevaa herraa bassosta siirtää pianon paikalleen.
Vähitellen eri stemmat alkavat täyttyä innokkaista ja odottavista laulajista. Kuoronjohtaja soittaa vielä mobiilillaan ympäriinsä varmistaakseen, ettei kukaan ole unohtanut harjoitusta. Eturivin naiset nousevat heti seisomaan ja äänenavaus alkaa. Joku bassoista on sitä mieltä, että pitää korvamerkitä heidät, jotka pakottavat herroja nousemaan ylös juuri kun he ovat löytäneet hyvän istuma-asennon. Olkaa sabotoimatta bassojen pinttyneitä rutiineja.
Joku yrittää kuumeisesti avata musiikkitelineensä ja etsii ympärilleen jonkun, joka voisi auttaa murtamaan koodin. Muutaman tahdin jälkeen ensimmäisessä laulussa bassoille tulee selväksi, että mitä osasimme kotona harjoitellessamme, on kuin tuulen viemää nyt kun useat stemmat laulavat yhdessä. Laulu on taas kuin uusi. Joku ihmettelee ääneen, jospa kohta on kahvitauko.
Eturivissä kysytään myös tauosta, mutta tässä on pikemmin kysymys siitä, pitäisikö t-kirjaimen päätyä neljäsosanuotin jälkeen vai vasta taukomerkin päälle. Altossa joku ihmettelee, kuinka pitkältä ja voimakkaalta laulun alun ärrä-soinnun pitäisi kuulostaa vai riittääkö kenties hieman pehmeämpi sipoolaisversio. Bassossa on taas keskittymisvaikeuksia ja siellä aloitetaan väärästä kappaleesta, kun johtaja antaa merkin. Yksi laulaa täyttä vauhtia, mutta on väärällä sivulla, toinen oikealla sivulla, mutta väärällä tahdilla. Joku lukee itsekseen fraaseja ulkoa ja unohtaa laulamisen. Kukaan ei katso johtajaa.
Kuka vastaa kahvitarjoilusta tänä iltana? Johtaja on menettänyt tahtipuikkonsa. Mutta pienen etsinnän jälkeen löydämme sen korkean E:n ja F:n koskettimien välistä. Nyt laulamme koko kappaleen! Pääsemme kaksi tahtia eteenpäin, kun johtaja taas pysäyttää laulun. Monet asiat ovat ihan OK - mutta! Aloitetaan nyt alusta ja tekstin kanssa. Jonkun imeskelypastilli tarttuu kurkkuun ja laulu muuttuu kurlaamiseksi.
Kuoronjohtaja harjoittelee naisstemmoja erikseen, ja juuri kun soinnut alkavat istua, jostain kuuluu matala huminabasso. Näköalapaikaltani havaitsen repeytyneen Hbl-sivun, joka on piilotettu harjoituskansion nuottien väliin. Se näyttää perjantain ristisanatehtävältä tai mahdolliselta sudokulta. Joku korjaa koulun oppilaiden matematiikan kokeita. Joku neuloo tai ehkä virkkaa. Joku aivastaa, toinen yskii.
Jotkut näpertelevät matkapuhelimiensa kanssa, ehkä instassa tai facessa. Jossain edessämme puhelin soi yllättävän lähellä sävellajia, jota laulamme. Kaikki ajattelevat, että se on jonkun toisen. Juuri kun puhelin on paikannettu ja saatu hiljaiseksi, jonkun nuottiteline kaatuu ja yhtäkkiä lattia on täynnä partituureja ja ristisanatehtäviä.
Harjoitus jatkuu lähes normaalisti. Jotkut ovat päättäneet ryhdistäytyä ja hakevat apua seuraamalla johtajaa ja hänen tahtipuikkoaan. Joku on unohtanut lukulasinsa kotiin eikä näe tekstiä. Joku on unohtanut aurinkolasit päähänsä eikä näe johtajaa kunnolla. Tekstikin näyttää utuiselta.
Joku laulaa liian kovaa. Joku laulaa liian hiljaa. Joku nousee ylös. Joku istuu alas. Joku riisuu villatakin, koska on liian kuuma. Joku pukee päällystakin päälle, koska on liian kylmä. Joku laulaa kukkofalsetissa, kun sävel on liian korkea. Joku puhaltaa vain lämmintä ilmaa, kun sävel on liian matala.
Mutta kaiken kaikkiaan harjoitus onnistuu melko hyvin. Olemme harjoitelleet useita kappaleita alusta loppuun. Ikärakenteen kanssa on vähän niin ja näin ja tasapaino heiluu hieman stemmojen välillä. Mutta sointu on loppujen lopuksi melko puhdas, ajoittain jopa erinomainen. Ja ensi keskiviikkona meillä on ylimääräinen harjoitus.
Sitsar och körläger
Tärkeä osa kuoron toimintaa on juhlien järjestäminen konserttien ja muiden esitysten jälkeen. Sitsit ovat spontaaneja ja iloisia tapahtumia, joissa intensiivisten harjoitusten ja esiintymisen aiheuttama jännitys purkautuu hauskanpidoksi. Yhteislaulujen lomassa osallistujat voivat vapaasti pitää puheen, esittää soolokappaleen tai lukea runon. Syömisellä, juomisella ja kippishuudoilla on aina oma tärkeä paikkansa kuoron illanistujaisissa.
Kuoro on koonnut rakkaimmat laulut omaan lauluvihkoonsa. Vuosien saatossa sisältöä on tarvittaessa muunneltu kuorolaisten toiveiden mukaisesti. Kuoron apulaisjohtaja Kjell Knapas on järjestänyt aika ajoin kuorolaisille sitsilaulujen harjoituksia.
Kuoron uusin versio lauluvihkosta on nimeltään "Laulukirja arkeen ja juhlaan”. Birgitta Myllyluoma ja Gunni Öhman ovat suunnitelleet sisällön ja keränneet laulukirjaan yli 50 laulua. Peter Ingo on vastannut vihkosen ulkoasusta ja viimeistellyt sen laulukirjaksi.
Muutaman kerran vuodessa kuoro kokoontuu viikonlopuksi johonkin periferian kohteeseen harjoittelemaan ja seurustelemaan. Lohja ja Nauvo ovat olleet suosittuja paikkakuntia. Maisemanvaihdos johtaa myös siihen, että haastavien lauluteosten harjoitteluun tulee ripaus lisää keskittyneisyyttä ja tehokkuutta.
osa V - Kuorossa laulaminen