Laulaminen kuorossa – muutamia ajatuksia ja pohdintoja
Kuorolaulu on ajan myötä avannut minulle miellyttävän tavan ilmaista itseäni. Suomessa on laaja valikoima erilaisia kuoroja, jotka tarjoavat upeita mahdollisuuksia laulun harrastamiseen. Suomenruotsalainen laulukulttuuri on syvälle ankkuroitunut ja aktiivisia kuoroja löytyy lähes 400 erilaista.
Lisäksi lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuorossa laulaminen vapauttaa endorfiineja elimistössä. Tämä voi vähentää stressiä ja lisätä hyvinvointia. Näin ollen, kuorolaulu ei ainoastaan tarjoa musiikillisia elämyksiä, vaan voi myös edistää henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Kauniaisten kamarikuoro sai alkunsa osana kansalaisopistoa, kuten mainitsin. Institutionaalisen kuoron etuna voi olla laajempi taloudellinen liikkumavara ja resurssien käyttömahdollisuus. Kun kuoro toimii itsenäisenä yhdistyksenä se voi suunnitella toimintaansa vapaammin käyttäen valitsemiaan hallintoelimiä. Yhdistys vastaa toki silloin omasta taloudestaan.
Kirkko- ja seurakuntakuoroissa on erityinen tunnelma ja tarkoitus. Niissä harjoitukset ja esitykset noudattavat usein kirkkovuoden kulkua ja ohjelmisto valikoituu sen mukaisesti. Suomenruotsalaisten kuorojen enemmistö toimii seurakuntien ja oppilaitosten alaisuudessa.
Entä laulaisinko pienessä vai suuressa kuorossa? Suuressa kuorossa laulajien äänet voivat sulautua yhteen ja luoda vaikuttavan ja voimallisen tunnelman, erityisesti isoissa konserttisaleissa tai kirkkojen tiloissa. Toisaalta pienessä kuorossa jokainen laulaja voi kuulla oman äänensä herkemmin ja selkeämmin. Tämä mahdollistaa hienovaraiset yksityiskohdat ja erinomaisen yhteenkuuluvuuden tunteen ryhmän kesken. Pienemmän kokoonpanon etuna on myös, että esiintyessä kuulijat pääsevät lähemmäs laulajia, mikä luo paremman tunneyhteyden.
Monet kuorot noudattavat perinteisiä kausiaikatauluja konserttiesityksissään. Tämä voi tarkoittaa kevätlukukauden päätteeksi järjestettävää konserttia sekä yhtä tai kahta joulukonserttia. On kuitenkin tärkeää huomioida, että jokainen kuoro voi suunnitella ohjelmistonsa omien tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaan. Jotkut kuorot voivat poiketa perinteisistä aikatauluista ja suosia esimerkiksi konserttien järjestämistä muina vuodenaikoina tai valita monipuolisen ohjelmiston eri säveltäjiltä ja tyylilajeilta.
Kysymys siitä, tulisiko laulaa nuoteista vai ulkomuistista, herättää monia pohdintoja ja voi jakaa mielipiteet. Nuotit voivat tarjota turvallisuuden tunteen ja auttaa varmistamaan, että jokainen laulaa oikeat sävelet ja rytmisesti hyvin. Toisaalta ulkomuistista laulaminen tarjoaa mahdollisuuden antaa enemmän itsestään ja luo läheisemmän kommunikaation laulajan ja kuoronjohtajan välille.
On myös ajateltavissa, että paras ratkaisu voisi olla kompromissi näiden kahden välillä. Esimerkiksi osa lauluista voitaisiin esittää nuoteista ja osa ulkomuistista, jolloin saadaan yhdistettyä molempien lähestymistapojen hyödyt. Tärkeintä on, että jokainen kuorolainen voi tuntea olonsa mukavaksi ja luottaa omaan musiikilliseen panokseensa, oli valittu lähestymistapa sitten nuotit tai ulkomuistista laulaminen.
Uusien laulajien hankkiminen on aina ollut haasteellista myös meidän kuorossamme. Ikärakenteessa voi olla epätasapainoa ja äänten jakautuminen eri stemmojen välillä saattaa olla ontuva, mikä vaikuttaa äänten sisäiseen dynamiikkaan. Mieslaulajien, erityisesti tenorien, puute on tiedostettu useissa sekakuorossa.
En tiedä, onko kyseessä ilmiö vai muuttunut käytäntö, mutta on havaittavissa, että monet kuorolaiset laulavat samaan aikaan useassa eri kuorossa. Yhteiskunnassa jatkuva kiire ja toiminnan pirstoutuminen saattavat vaikuttaa myös kuoroharrastukseen. Tällöin kuorossa laulaminen voi muuttua samankaltaiseksi kuin esimerkiksi kuntosalitoiminnassa, jossa jäsenyys oikeuttaa osallistumaan silloin kun itselle parhaiten sopii.
Kuorossa laulaminen on harrastus, jossa jokainen jäsen kehittyy ajan myötä. On tärkeää, että kaikki saavat mahdollisuuden kokea miten yhdessä laulaminen inspiroi, rikastuttaa ja luo vahvan yhteisöllisyyden tunteen. Tämä yhteinen musiikillinen matka kehittää myös jokaisen laulajan luottamusta omaan musikaalisuuteensa.
Kuoromme esiintyminen voidaan ajatella kuin taideteos, jossa jokainen osallistuja tuo oman ainutlaatuisen panoksensa ja värisävynsä yhteiseen kokonaisuuteen. Jokaisen ääni ja taito on arvokas osa tätä kokonaisuutta, joka tulee esille esiintyessämme yhdessä. Näin syntyy luova esitys, joka koskettaa niin esiintyjiä kuin kuulijoitammekin.
Lauluääni on herkkä ja kaunis instrumentti, joka tarjoaa syvemmän tavan ilmaista itseään kuin pelkkä puhuttu ääni. Väärin laulaminen tai epävireinen laulaminen voi vaikuttaa paitsi musiikkiin myös itsetuntoon. Olemme kaikki huomanneet, että lauluäänen ominaisuudet muuttuvat ajan myötä ja myös kykymme arvioida omaa ääntämme muuttuu. Tässä prosessissa meidän on tärkeää hyväksyä ja ymmärtää oman äänemme ainutlaatuisuus ja antaa itsellemme lupa kasvaa ja kehittyä laulajina. Laulamisen ilo ja tyydytys tulevat siitä, että voimme ilmaista itseämme luottavaisesti ja aidosti, kunnioittaen omaa ääntämme ja sen potentiaalia.
On hetkiä, jolloin laulaja voi tuntea musiikin ja laulun virtaavan niin voimakkaasti ja koskettavasti että se vie laulajan mukanaan ja saa hänet tuntemaan vahvaa yhteyttä muihin kuorolaisten kanssa. Nämä ovat tilanteita, jolloin myös yleisö pääsee nauttimaan kauniista kuoromusiikista.
Kuorossa laulaminen antaa mahdollisuuden olla osana suurten säveltäjämestareiden musiikkia. Historian saatossa nämä mestarit ovat käyttäneet luomisvoimaansa luodakseen upeita suurteoksia. Jokaisen kuorolaisen tulisi ainakin kerran uransa aikana saada kokea se taika, kun suuri kuoro ja sinfoniaorkesteri yhdistyvät esittämään kuuluisan säveltäjän unohtumattoman teoksen. Tämä kokemus syventää ymmärrystä musiikista ja antaa käsinkosketeltavan todisteen musiikin voimasta.
osa VI - Tänään